Kokonaisvaltainen arviointi

Iäkkään omaishoitajan kokonaistilanteen arviointi koostuu perheen palvelutarpeen arvioinnista ja omaishoitajan toimintakyvyn arvioinnista. Arvioinnin toteuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt.

Arviointi perustuu keskusteluun, havainnointiin ja mittauksiin, joiden avulla selvitetään omaishoitajan omat tarpeet ja käynnistetään keskustelu. Lisäksi voidaan tunnistaa mahdolliset kriittiset tekijät toimintakyvyn kannalta sekä arvioida yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen tarve. Palvelutarpeen arviointi auttaa kohdentamaan omaishoitoperheiden tarvitsemat palvelut oikeisiin asioihin oikeaan aikaan. Omaishoitaja oppii tunnistamaan omat voimavaransa ja toimintakykynsä edellytykset.

Kokonaistilanteen arviointi perustuu omaishoitajan omiin tarpeisiin ja on luonteeltaan asiakaslähtöistä.

Omaishoitajan kokonaistilanteen arvioinnissa tulee huomioida omaishoitoon liittyvät erityispiirteet kuten omaishoitajan voimavarat, sosiaalinen tuki ja hoitotaidot sekä hoivan sitovuus. Omaishoitajana toimiminen on vahvasti sidoksissa kotiin. Toimintakyvyn arviointiin tulee sisältyä myös toimintaympäristön arviointi. Kodin ergonomian, soveltuvuus omaishoitoon ja ympäristön esteettömyys avustamisen ja läheisen liikkumisen näkökulmista, tulee sisältyä arviointiin.

 

Kokonaistilanteen arvioinnin perusteella laaditaan yhdessä omaishoitajan kanssa suunnitelma, johon kirjataan yhteisesti sovitut palvelut, niiden toteutuminen sekä sopimus siitä, miten seuranta toteutetaan.

 

  1. Palvelutarpeen arviointi

Selvitetään ja kartoitetaan:

  • sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten kuljetustuki, koti- ja asumispalvelut sekä omaishoidon tuki

  • muut mahdolliset sosiaalialan palvelujen tarpeet

  • tiedon ja ohjauksen tarve palvelujen osalta

  1. Toimintakyvyn arviointi

Selvitetään ja kartoitetaan:

  • omaishoitajan tarpeet toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen kannalta

  • tiedon, neuvonnan ja ohjauksen tarpeet

  • toimintakyvyn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset edellytykset

  • ympäristön edellytykset

  • omaishoitajan omat voimavarat

Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omaishoitajan kotona. Etuna on se, että tällöin voidaan havainnoida omaishoidon toimintaympäristöä.

Arvioinnin tukena voidaan käyttää seuraavia arviointimenetelmiä:

Lyhyt Suorituskyvyn testistö (SBBP) (THL)

Käden puristusvoiman mittaus (Valtiokonttori)

WHO:n Elämänlaatukysely (THL)

Ympäristön arviointi (THL)

Näkö- ja kuuloselvitykset

KEY:n kyselylomake (PDF)

 

Kokonaistilanteen hahmottumisen kannalta on olennaista toteuttaa arviointi moniammatillisesti. Omaishoitajan omien tarpeiden perusteella ratkeaa, millainen rooli kullakin toimihenkilöllä on arvioinnissa. Tämän perusteella sovitaan yhteisesti siitä, kuka ottaa koordinointi- ja seurantavastuun kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Omaishoidon kuntoutuksen moniammatillisen tiimin voi muodostaa sosiaalihuollon ammattihenkilö yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuten sosiaaliohjaajan ja fysioterapeutin kanssa. Myös kotihoidon edustaja ja terveyskeskuslääkäri voivat olla mukana kokonaistilanteen arvioinnissa erityisesti hoito- ja palvelusuunnitelman osalta.

Eräs toimintakyvyn mittaamisen kannalta tärkeä näkökulma on ennustettavuus. Varhainen puuttuminen ja ennakointi edellyttävät luotettavien mittareiden käyttöä. Erityisesti omaishoitajan ja hänen läheisensä liikkumisen väheneminen, suorituskyvyn rajoittuminen, sosiaalisten suhteiden väheneminen, unen häiriintyminen ja tapaturmariskien tunnistaminen tulisi havaita riittävän ajoissa.

Omaishoito saattaa lisätä omaishoitajan oman toimintakyvyn ennenaikaista rajoittumista. Riskien tunnistaminen ja niiden vaikutuksien ennakoiminen tukevat omaishoitajan toimintakykyä. Toimintakyvyn arviointiin tulee sisältyä arviot omaishoitajan mahdollisuuksista omaan liikuntaan ja vapaa-aikaan.

Koti on omaishoitajan työskentely-ympäristö, minkä vuoksi kotia tulisi tarkastella paitsi asumisen niin myös työskentelyn näkökulmasta. On tärkeää tunnistaa ympäristöön mahdollisesti liittyvät, toimintakykyä rajoittavat tekijät ja esteet. Riskien tunnistaminen on osa ennakointia.

Tutustu tarkemmin

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2006. Ikäihmisten toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointi sosiaalihuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön Perhe- ja sosiaalijaoston julkaisema tiedote. Kuntainfo 5/2006.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Toimintakyvyn arviointi kirjassa Vammaispalvelujen käsikirja. Päivitetty 18.4.2012. Luettu 26.6.2012.

Päivärinta E & Haverinen R. 2002. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opas työntelijöille ja palveluista vastaaville. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki 2002. ISBN 951-33-1061-2.

Toimia-tietokanta. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. www.toimia.fi